Eli joutavaa jupinaa kamppeista sekä romppeista, jotka ovat maksaneet itsensä takaisin joko luonnossa tai muualla.
Aivan aluksi (Jutta "Irvikissa" Urpilaista lainatakseni) mieleeni tulevat kunnianarvoisat Kuoman lenkkarit. Tai ovatko ne nyt lenkkaritkaan, mutta mitkä lie vapaa-ajankengät. Maksoivat Sitarin alennusmyynnissä parikymmentä euroa jokunen vuosi sitten... Eivät ole ns. hienot vaan kaikkea muuta, mutta maailman mukavimmat kengät käyttää! Ja niitä on myös käytetty: Kun lähden pihahommiin, postilaatikolle tai koiran kanssa ulos näin kesäkelillä, vedän Kuomat jalkaan. Niillä on kävelty vähintään satoja, ellei tuhansia kilometrejä. Ja kengät ovat yhä täydessä iskussa, vaikka pohjien kuviointi onkin kulunut melkein olemattomiin. Näillä mennään niin kauan kunnes hajoavat kappaleiksi - ja sen jälkeen ostan uudet samanlaiset.
Ruotsalaisen Wigensin valmistama ruutukuvioinen ns. pappahattu tuli tilattua hattu.fi -sivuston kautta vuonna 2004. Siitä eteenpäin se on palvellut uskollisesti sadekeleillä ja vähän muillakin keleillä. Hatussa ei ole oikeastaan mitään käytön jälkiä, vaikka se on keikkunut komeassa päässäni ties kuinka kauan kaikenlaisissa myräköissä ja toiminut välillä kärpäslätkänäkin. Heia Sverige!
Rappsonin puolipitkä syystakki on myös tätä "käyttövaatetta Sitarin alesta" -osastoa. En oikeastaan edes tiedä mistä kankaasta se on valmistettu, mokalta se tuntuu ja kuluu samaan tapaan kiiltäväksi, mutta mokkaa se ei ole vaan jotakin muuta värkkiä. Ollut myös vuosia käytössä, eikä yksikään sauma ole ratkennut tai vetskari hajonnut. Halvallakin saa hyvää, ainakin joskus.
Sievin Soft Solid -kengät sain lahjaksi muutama talvi sitten. Ne eivät siis olleet oma ostos, mutta ansaitsevat tulla mainituiksi koska niitä on käytetty aivan yhtä paljon kuin noita Kuomiakin. Pohjat ovat hiukan kuluneet ja vuori paikoin rispaantunut, mutta eiköhän näillä kävellä vielä monessa hangessa. Reipas rasvaus on auttanut pitämään nahan uudenveroisessa kunnossa.
Joutsenen untuvatakki tulikin jo mainittua aiemmassa postauksessa. Kallis oli, mutta investointi ei todellakaan mennyt hukkaan!
Turo Tailorin Ronald -mallin villakangastakki on oikeastaan ainoa fiinimpi vaate jonka voi laskea samaan sarjaan edellämainittujen arjen sankareiden kanssa (vaikkei minulla mitään arkea olekaan). Ostin sen jokunen vuosi sitten Riihimäen Moda Laakson alennusmyynnistä, nyppäsin vyön ja vyölenkit pois ja sen jälkeen Ronald on roikkunut ylläni uskollisesti viileillä ja talvi-ilmoilla... eikun siis ei tietenkään roikkunut vaan korostanut tyylikkäästi vartaloni maskuliinisuutta, sitä minä tarkoitan! Olen antanut itselleni kertoa että joissakin piireissä Turo Tailorin tuotannon halveksiminen on pop, mutta minulla ei ole pahaa sanottavaa etenkään tästä takista. Irtotakeista ja puvuista en tiedä mitään enkä halua tietääkään.
No comments:
Post a Comment