Saturday, April 14, 2012

The Trench Book

Ei, kyse ei ole Ensimmäisen Maailmanrähinän juoksuhautasodankäynnistä (vaikka se asiaa vahvasti sivuaakin) vaan Nick Foulkesin yksityisetsivien, tyyliniekkojen, itsensäpaljastajien ja monien muidenkin kunnianarvoisten ryhmien suosiman vaatekappaleen eli trenssitakin historiaa käsittelevästä teoksesta.

Jykevä ja kaikinpuolin laadukkaan oloinen opus sisältää sekä tekstiä että varsinkin kuvia. Ensinmainittua ei ole mitenkään huikean paljon, mutta kuitenkin aivan riittävästi tarjoamaan mielenkiintoisen katsauksen trenssin alkutaipaleeseen ja muodonmuutokseen sotilaiden ja naparetkeilijöiden suosimasta välttämättömyystarvikkeesta muoti-ikoniksi. Sillä trenssi on todellakin ikoni - yksikään muu vaate ei ole pysynyt ns. pinnalla yhtä pitkään.

Historiallinen aspekti onkin kirjassa kaikkein parasta. Teos tarjoaa mielenkiintoisia anekdootteja mm. brittiarmeijan luutnantista ja kersantista jotka jäivät 1. maailmansodassa henkensä velkaa Aquascutum -trensseilleen, sekä työolosuhteista joissa takkeja valmistettiin 1800 -luvulla. Tuolloin eristävänä materiaalina käytettiin luonnonkumia, ja sen huurut aiheuttivat vähemmän miellyttäviä sivuvaikutuksia. Foulkesin mukaan tehtaissa saattoi usein nähdä käsiään villisti räpytteleviä työläisiä, jotka kuvittelivat höyrypäissään olevansa lintuja ja pyrkivät lentoon... Kumin käytön vuoksi alkuperäiset trenssit myös haisivat kammottavilta, eikä niiden käyttäjiä aina tahdottu päästää liikennevälineisiin.

Myös kuvituksesta löytyy paljon historiallista materiaalia. On vanhoja mainoksia sekä valokuvia autokilpailuista ja taistelukentiltä. Nykyaikaa puolestaan tarjoavat upeat leffastillit sekä lehtien yms. käyttöön napatut otokset. Ne olisivat olleet julkaisun arvoisia ilman tekstiäkin!

En mene väittämään tätä miksikään pakkohankinnaksi, mutta tuskinpa vaatetuksesta tosissaan kiinnostunut yksilö myöskään tulee ostostaan katumaan. Sen verran tyylikäs paketti on kyseessä.

Mainittakoon vielä, että omasta garderoobistani löytyy tällä hetkellä viisi takkia jotka voidaan laskea vähintään trenssin lähiperillisiksi (tosin yhtään vyöllä varustettua ja raglanhihaista ei ole, mutta eiköhän sekin puute vielä korjaannu). Ja itselleni sanasta "trenssi" tulevat ensinnä mieleen Bob Marleyn biisi "Trench Town rock" (vaikka tuo Trench ei viittaakaan takkiin tai juoksuhautaan, vaan entisen maanomistajan sukunimeen) sekä Stephen Kingin pienoisromaani "Kirjastopoliisi", jonka nimihenkilöä ei varsinaisesti voida syyttää ylenmääräisestä finessestä paitsi takkivalintansa osalta.

Thursday, April 5, 2012

Diipa ja daapa

No terve taas, näpäkärsät. Tänäänpäs kuulkaas saapuikin YOOXista puketti sisältäen kahdet (2) Marcel Cerdan Heritagen oleilupöksyt sekä Homam -merkkiset hansikkaat. Ensinmainittujen hinta oli siinä parinkympin hujakoilla per se ja käsineet kustansivat 49 rahayksikköä. Onhan se paljon, mutta siinä oli sentään tasan 100 euroa alennusta! Enpä olekaan ennen ostanut hansikkaita jotka saapuvat minikokoista kenkälaatikkoa muistuttavassa boksissa takuutodistuksen kera... Eikä siinä mitään, hienot ovat hansikkaat. Hyvä se on olla yhdet semmoisetkin jotka eivät lemua bensalta ja joissa ei ole sikarin aiheuttamia palojälkiä (polttelen usein talvisin hanskat kädessä, räpyläni kun palelevat äärettömän herkästi).

Ja sitten muuta hölinää. Amazon.de -osoitteesta on näemmä nykyisin saatavissa Bernert Cöllnin kenkiä psykedeelisine ja vähemmän psykedeelisine kuviointeineen. Hinnat pyörivät siinä 200 euron molemmin puolin. Myös We Arelta on saapunut samaan puljuun ihan tyylikkäitä uutuuksia, mikä ilolla merkille pantakoon. Mutta nuo Bernert Cöllnit kyllä kiinnostaisivat, jo ihan kokeilumielessä... Noilla hinnoilla en vain viitsi lähteä testimään.

Olen tässä hoksannut harkitsevani toisen nahkarotsin teettämistä ajurintakin lisäksi. Sellaista joka olisi yksirivinen ja vähän kevyempi, kevät- ja kesäkeleille sopiva. Mutta pitää nyt miettiä vielä. Ja harkita. Ja fundeerata. On niin paljon yksityiskohtia kelattavaksi ihan väristä alkaen. Musta? Vihreä? Mustavihreä?Millaiset taskut? Millaiset hihansuut? Kuinka pitkä? Melkein polveen astiko? Vai pitäisikö olla lyhyempi?

Siinä sitä on, sano.