Bangladeshin tehdasromahduksen vahvistettujen kuolonuhrien määrä se senkuin suurenee päivä päivältä. Ensin oli 400, sitten päästiin kuuteensataan, sitten yhdeksäänsataan ja nyt lukema huitelee jo reilusti yli tuhannessa. Sillä lailla!
Ei minua se ihmetytä, että suomalaisia tiedotusvälineitä tai suomalaisia ylipäätään ei kiinnosta. Eikä sekään, ettei juuri ketään muutakaan kiinnosta. Enemmän ihmetyttäisi jos kiinnostaisi. Mutta kun kerran ei, niin täytyy tyytyä ihmettelemään Finnwatchin antamaa lausuntoa jonka mukaan Bangladeshin tekstiiliteollisuutta ei nyt tämän pikku insidentin takia kannata alkaa boikotoimaan, koska ala on siellä niin merkittävä naisten työllistäjä.
Niin että mitähän vittua? Kuinka kieroutunut logiikka tuossa nyt on taustalla? Meinaan vaan että minäkin olen aikamoisen hullu ja nihilisti, mutta tuo menee jopa minunkin käsityskykyni ylitse. Ensin on ollut niitä tehdaspaloja (viimeisimmästä olen kirjoittanutkin) joissa on kuollut väkeä pilvin pimein ja nyt tuli kerralla tuhat raatoa. Se on kauhea määrä. Mutta ilmeisesti sen merkitystä pienentää se kun ne olivat Bangladeshista. Ennen sanottiin että yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää, mutta nykyään yksi länsimaalainen ruumis näköjään vastaa vähintään viittätuhatta bangladeshilaista.
Onko se nyt sillä tavalla, että tekstiiliteollisuus saa huseerata kehitysmaissa ihan miten huvittaa koska se kerran työllistää naisia? En voi olla ihan varma, mutta olettaisin että nuo 1043 kuollutta (se on tätä kirjoittaessa se lukema, joka mediassa on mainittu) olisivat tällä hetkellä mieluummin elossa kuin elottomina, jos niiltä vielä pääsisi kysymään. Ja luulenpa myös, ettei se tekstiili- tai muunkaan teollisuuden palvelukseen meneminen ole mikään onnellisuuden tai edes elämänlaadun parantumisen tae, vaan saattaa myös olla ihan päinvastoin. Jos siirtyy yhdestä kurjuudesta toisenlaiseen kurjuuteen eikä elämä ole edelleenkään palaneen puupenninkään arvoinen, niin ainoa lisäarvo on siinä että länsimainen uuvatti saa muotikuteensa halvalla.
Ja sitten tulee Finnwatch ja sanoo että älkää boikotoiko. Oli sitten olevinaan mitä watchia vain, niin pohjimmiltaan kyse on tyypillisestä länsimaisten ääliöiden höpinästä jossa luullaan että kun mennään tehtaaseen töihin raatamaan orjapalkalla hengenvaarallisissa oloissa, niin se on muka jotenkin hieno juttu ja edistää tasa-arvoa tai ainakin sitä näkemystä siitä joka näillä Finnwatcheilla ja muilla maailmanhalaajaidiooteilla on. Ei se minusta oikein tasa-arvoiselta kuulosta että naiset tekevät orjatyötä eivätkä näe perhettään kuin pari kertaa vuodessa, ja sitten jonkun paikallisen poliitikon ja bisnesmogulin hallinnoima tehdas romahtaa niskaan.
Niin että haistappas Finnwatch vittu. Ja vieläpä pitkä kuin kalossi.
