Yoox -kokemuksia (osa II)

No niin näpäkärsät ja siankinkut! Koskapa olen havainnut että Yoox -kokemuksista kertova merkintä kerää ehdottomasti eniten lukijoita, päätin kirjoitella aiheesta lisää.

Sitten ns. viime näkemän Yoox on tehnyt sivuillaan jonkin verran muutoksia ja minun vähemmän vaatimattoman mielipiteeni mukaan ne eivät ole olleet yksinomaan hyvästä. Seikka josta tykkään kovasti on se että kudetta pääsee hakemaan myös materiaalin mukaan (on siis iisi etsiä vaikkapa neuleita joissa on käytetty villan sijaan puuvillaa), mutta joitakin kategorioita on sekoitettu ja yhdistetty tavalla josta ainakaan minä en liiemmin pidä.

Aiemmin esim. nahkavaatteet olivat tyystin omassa luokassaan, mutta nyt ne ovat muiden seassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että syvästi diggaamani nahkarotsit ovat osastossa "coats & jackets" ja alalokeroissa "jackets", "coats" ja niin edelleen. (Sivuhuomautuksena mainittakoon että farkkuvaatteet ovat sievästi omissa osastoissaan). Tuo voisi olla ihan OK sillä kuten todettua, osastoista on mahdollista tehdä hakuja materiaalin mukaan. Mutta jostain syystä kaikkia nahkatakkeja ei löydykään, vaikka kuinka klikkaisit kohtaa "leather". Jos siis etsii vaikkapa sitä nahkarotsia, on syytä käydä läpi kaikki takit. Ja niitä on meinaan paljon... Lokerointi ei muutenkaan ole mitään tarkkuustiedettä: Jos takkiteemassa pysytään, niin mm. osastosta "blazers" löytyy vaatekappaleita joilla ei ole mitään tekemistä bleisereiden kanssa. Myös kenkien kanssa tapahtuu jonkin verran fiboja ja siellä eri osastojen rajat ovat yhtä häilyviä kuin aiemminkin. Virheiden määrä ei edelleenkään ole järin suuri volyymiin nähden, mutta niitä sattuu mielestäni nykyisin enemmän kuin ennen.

Siitä voi nostaa hattua, että edelleenkään Yoox ei ole tyrinyt yhdenkään tilauksen kanssa. Olen itse tehnyt hölmöjä ostoksia mutta sehän ei tietenkään ole Yooxin vika, heheh. Kaikki tilaukset ovat aina saapuneet nopeasti ja sisältäneet oikeat tuotteet. Hienoa!

Myös palautussysteemiin tuli tutustuttua erään kimppatilauksen jälkimainingeissa. Käytännössähän homma menee niin, että mikäli haluaa palauttaa tuotteen, on täytettävä palautuskaavake. Se on helppo homma kunhan englannin kieli on hallussa, ja käy nopeasti omien sivujen tilaushistorian kautta. Kun kaavake on lähetetty, Yooxilta tulee sähköposti joka sisältää palautusnumeron ja lähetyksen seurantanumeron (nämä ovat siis eri numerot). Ja muistutettakoon nyt, että sitä vaatteeseen kiinnitettyä tagia ei pidä mennä poistamaan, ennen kuin on ihan varma ettei aio tehdä palautusta!

Jokaisen tilauksen mukana saapuu valmis palautusosoitetarra, jonka voipi liisteröidä pakettiin. Sitten vain soitto UPS:ille ja sopimaan siitä milloin he voivat noutaa paketin toimitettavaksi takaisin Yooxille. En tiedä kuinka tämä sujuu kaupunkimaisemissa, mutta täällä periferiassa ihka ehta Itellan postinkuljettaja haki paketin päiväpostin jakamisen yhteydessä.

Kun palautus on perillä ja se on tarkastettu ja hyväksytty, saapi jälleen sähköpostin jossa asiasta ilmoitetaan. Sen jälkeen on luottokorttifirmasta kiinni kuinka nopeasti fyrkat ilmestyvät takaisin tilille. Tuo palautuksen matka Italiaan ja sen hyväksyminen ei sitten suju ihan hetkessä, joten sitä ei kannata venailla henkeä pidätellen...

Muutamista itse sivustoon liittyvistä marinan aiheista huolimatta kokemukseni Yooxista ovat edelleen erittäin positiivisia ja voin suositella ko. mestaa täysin varauksetta. Mutta mikäli tulee aihetta tarkistaa näkemyksiään, palaan asiaan hetimiten.

Loimi a la Galliano

Gallianon emännän hulivilipoika Johnilla on taipumus höpöttää jurripäessään ihan mitä sattuu, mutta teki se minulle kumminkin tällaisen takin lampaan ruhon pintaosista. Sanoisin että vaate oli peräti halpa, sillä sen alkuperäishinta oli 407 euroa ja 15 prosentin alennuskoodia hyväksikäyttäen (hyi) lopulliseksi summaksi muotoutui 346 euroa.

Minusta se on todella vähän. Vastaavista kuteista saa yleensä pulittaa vähintään kaksinkertaisen määrän rahaa. Lisäksi rotsi on todella laadukasta työtä ja tehty Italiassa eikä missään huithelevetissä. Ei se mikään varsinainen talvitakki ole, mutta soveltuu loistavasti käytettäväksi silloin kun ei ole vielä ihan niin kylmä että pitäisi kaivella kaapista korkeakauluksista neuletta ja molskihousua.

Takin koko on 48 ja se on mitoitukseltaan todella nafti. Jos se olisi vähänkään pienempi (tai minä isompi) se olisi jo liian pieni, mutta nyt se on juuri sopiva. Tuppaa huvittamaan kun kokomerkintä M vastaa tuolla Italianmaalla kokoa 48, ja lisäksi siellä myös tuo 48 vaikuttaa olevan jotakin aivan muuta kuin niissä kamppeissa joita roikkuu suomalaisten kauppojen rekeissä. Niistä monet ovat minulle aivan liian suuria. Nämä kokoseikat on aina syytä pitää mielessä kun käypi tilaamaan vaatetta ulkomailta, ja silti voi joutua menemään ns. yrityksen ja erehdyksen kautta...

Kuvassa esiintyvä paita on Seppälästä, huomattavan ryppyiset housut ovat Trussardi Jeansin tuotantoa ja saappaat merkkiä Manas. Riitta toimi jälleen hovikuvaajana.