No niin, tällä viikolla on tullut kartoitettua paikallisten vaatehtimoiden alennusmyyntitarjontaa ja muutakin tarjontaa siinä samalla. Päällimmäinen vaikutelma jäi jokseenkin valjuksi kuten kesäaikaan yleensäkin, erityisen merkillepantavaa on tänä kesänä ollut se että tyrkyllä olevien vaatekappaleiden ja erityisesti paitojen värit sekä väriyhdistelmät ovat olleet tavallistakin mitäänsanomattomampia ja paikoitellen jopa varttia vaille hirveitä.
Kappahlista löytyi asiallinen lyhythihainen farkkupaita, alehinta kaksneljäysiviis tai jotain sinnepäin. Toisin kuin joskus muulloin, tässä yksilössä kaikki napit on ommeltu kunnolla kiinni. Olen tässä viime aikoina tykästynyt farkkupaitoihin, koska ne ovat suht ilmavia ja mukavia eivätkä tunnu ällöttävän nahkeilta yllä. Ja ennenkaikkea ne ovat helppohoitoisia.
Moda Laaksoon menon jätin viimeiseksi, koska se on suosikkimestani. Ja suosikkimestani se on jo siitäkin syystä että sievä, joskin ah-niin-miehekäs pärstäni on siellä tuttu ja vaihdettuani myyjän kanssa tervehdyksen saan olla aivan rauhassa ja penkoa ympäriinsä kuin opossumi lepikossa.
Modasta mukaan tarttui ensinnäkin s.t.i.:n aivan helkkarin hyvän värinen pikeepaita (mustaa, valkoista ja turkoosia - aivan kaikki paidat eivät sentään tänä kesänä ole väritykseltään mieltäkääntäviä) sekä toisekseen Meyerin housut. Viimeksimainitut olivat iloinen yllätys, sillä kerrankin löytyivät housut joissa sekä vyötärön koko että lahkeen mitta olivat täsmälleen sopivat! Mutta niinpä koko olikin C46 (tuumamittoina 30/32). Paidan ja housujen yhteishinta oli about 75 euroa, karvan verran yli puolet normaalihinnoista. Mutta minkä karvan, sen jätän kunkin tykönään pohdittavaksi.
Pikeepaidoista sen verran että julkisilla paikoilla en niitä juuri käytä muuten kuin kesähelteillä, mutta kotosalla ne ovat parhaita ns. olopaitoja. Tavallisia T-paitoja en voi sietää koska ne aina tuntuvat kuristavan, ja mitään V-aukkoisia hirvityksiä en suostu päälleni pukemaan vaikka itse Lusifeerus käskisi ja houkuttelisi.
Noita merkkejä tulee mainittua kuten edellisessäkin postauksessa, vaikken sen kummemmin merkkien perään olekaan (Jo Ghostin kenkiä lukuunottamatta, joskin nehän ovat tietenkin oma lukunsa). Mutta jos joku vaate on hyvä, niin mielellään siitä mainitsee merkinkin. Se on siis suositus, tavallaan... Ja onhan se nyt älykkäämpää kirjoittaa että ostin Meyerin housut ja ne vaikuttavat ihan hyviltä, kuin että ostin jotkut housut jostakin ja mikä maa ja mikä valuutta.
Friday, July 15, 2011
Monday, July 11, 2011
Parhaat vaateostokset
Eli joutavaa jupinaa kamppeista sekä romppeista, jotka ovat maksaneet itsensä takaisin joko luonnossa tai muualla.
Aivan aluksi (Jutta "Irvikissa" Urpilaista lainatakseni) mieleeni tulevat kunnianarvoisat Kuoman lenkkarit. Tai ovatko ne nyt lenkkaritkaan, mutta mitkä lie vapaa-ajankengät. Maksoivat Sitarin alennusmyynnissä parikymmentä euroa jokunen vuosi sitten... Eivät ole ns. hienot vaan kaikkea muuta, mutta maailman mukavimmat kengät käyttää! Ja niitä on myös käytetty: Kun lähden pihahommiin, postilaatikolle tai koiran kanssa ulos näin kesäkelillä, vedän Kuomat jalkaan. Niillä on kävelty vähintään satoja, ellei tuhansia kilometrejä. Ja kengät ovat yhä täydessä iskussa, vaikka pohjien kuviointi onkin kulunut melkein olemattomiin. Näillä mennään niin kauan kunnes hajoavat kappaleiksi - ja sen jälkeen ostan uudet samanlaiset.
Ruotsalaisen Wigensin valmistama ruutukuvioinen ns. pappahattu tuli tilattua hattu.fi -sivuston kautta vuonna 2004. Siitä eteenpäin se on palvellut uskollisesti sadekeleillä ja vähän muillakin keleillä. Hatussa ei ole oikeastaan mitään käytön jälkiä, vaikka se on keikkunut komeassa päässäni ties kuinka kauan kaikenlaisissa myräköissä ja toiminut välillä kärpäslätkänäkin. Heia Sverige!
Rappsonin puolipitkä syystakki on myös tätä "käyttövaatetta Sitarin alesta" -osastoa. En oikeastaan edes tiedä mistä kankaasta se on valmistettu, mokalta se tuntuu ja kuluu samaan tapaan kiiltäväksi, mutta mokkaa se ei ole vaan jotakin muuta värkkiä. Ollut myös vuosia käytössä, eikä yksikään sauma ole ratkennut tai vetskari hajonnut. Halvallakin saa hyvää, ainakin joskus.
Sievin Soft Solid -kengät sain lahjaksi muutama talvi sitten. Ne eivät siis olleet oma ostos, mutta ansaitsevat tulla mainituiksi koska niitä on käytetty aivan yhtä paljon kuin noita Kuomiakin. Pohjat ovat hiukan kuluneet ja vuori paikoin rispaantunut, mutta eiköhän näillä kävellä vielä monessa hangessa. Reipas rasvaus on auttanut pitämään nahan uudenveroisessa kunnossa.
Joutsenen untuvatakki tulikin jo mainittua aiemmassa postauksessa. Kallis oli, mutta investointi ei todellakaan mennyt hukkaan!
Turo Tailorin Ronald -mallin villakangastakki on oikeastaan ainoa fiinimpi vaate jonka voi laskea samaan sarjaan edellämainittujen arjen sankareiden kanssa (vaikkei minulla mitään arkea olekaan). Ostin sen jokunen vuosi sitten Riihimäen Moda Laakson alennusmyynnistä, nyppäsin vyön ja vyölenkit pois ja sen jälkeen Ronald on roikkunut ylläni uskollisesti viileillä ja talvi-ilmoilla... eikun siis ei tietenkään roikkunut vaan korostanut tyylikkäästi vartaloni maskuliinisuutta, sitä minä tarkoitan! Olen antanut itselleni kertoa että joissakin piireissä Turo Tailorin tuotannon halveksiminen on pop, mutta minulla ei ole pahaa sanottavaa etenkään tästä takista. Irtotakeista ja puvuista en tiedä mitään enkä halua tietääkään.
Aivan aluksi (Jutta "Irvikissa" Urpilaista lainatakseni) mieleeni tulevat kunnianarvoisat Kuoman lenkkarit. Tai ovatko ne nyt lenkkaritkaan, mutta mitkä lie vapaa-ajankengät. Maksoivat Sitarin alennusmyynnissä parikymmentä euroa jokunen vuosi sitten... Eivät ole ns. hienot vaan kaikkea muuta, mutta maailman mukavimmat kengät käyttää! Ja niitä on myös käytetty: Kun lähden pihahommiin, postilaatikolle tai koiran kanssa ulos näin kesäkelillä, vedän Kuomat jalkaan. Niillä on kävelty vähintään satoja, ellei tuhansia kilometrejä. Ja kengät ovat yhä täydessä iskussa, vaikka pohjien kuviointi onkin kulunut melkein olemattomiin. Näillä mennään niin kauan kunnes hajoavat kappaleiksi - ja sen jälkeen ostan uudet samanlaiset.
Ruotsalaisen Wigensin valmistama ruutukuvioinen ns. pappahattu tuli tilattua hattu.fi -sivuston kautta vuonna 2004. Siitä eteenpäin se on palvellut uskollisesti sadekeleillä ja vähän muillakin keleillä. Hatussa ei ole oikeastaan mitään käytön jälkiä, vaikka se on keikkunut komeassa päässäni ties kuinka kauan kaikenlaisissa myräköissä ja toiminut välillä kärpäslätkänäkin. Heia Sverige!
Rappsonin puolipitkä syystakki on myös tätä "käyttövaatetta Sitarin alesta" -osastoa. En oikeastaan edes tiedä mistä kankaasta se on valmistettu, mokalta se tuntuu ja kuluu samaan tapaan kiiltäväksi, mutta mokkaa se ei ole vaan jotakin muuta värkkiä. Ollut myös vuosia käytössä, eikä yksikään sauma ole ratkennut tai vetskari hajonnut. Halvallakin saa hyvää, ainakin joskus.
Sievin Soft Solid -kengät sain lahjaksi muutama talvi sitten. Ne eivät siis olleet oma ostos, mutta ansaitsevat tulla mainituiksi koska niitä on käytetty aivan yhtä paljon kuin noita Kuomiakin. Pohjat ovat hiukan kuluneet ja vuori paikoin rispaantunut, mutta eiköhän näillä kävellä vielä monessa hangessa. Reipas rasvaus on auttanut pitämään nahan uudenveroisessa kunnossa.
Joutsenen untuvatakki tulikin jo mainittua aiemmassa postauksessa. Kallis oli, mutta investointi ei todellakaan mennyt hukkaan!
Turo Tailorin Ronald -mallin villakangastakki on oikeastaan ainoa fiinimpi vaate jonka voi laskea samaan sarjaan edellämainittujen arjen sankareiden kanssa (vaikkei minulla mitään arkea olekaan). Ostin sen jokunen vuosi sitten Riihimäen Moda Laakson alennusmyynnistä, nyppäsin vyön ja vyölenkit pois ja sen jälkeen Ronald on roikkunut ylläni uskollisesti viileillä ja talvi-ilmoilla... eikun siis ei tietenkään roikkunut vaan korostanut tyylikkäästi vartaloni maskuliinisuutta, sitä minä tarkoitan! Olen antanut itselleni kertoa että joissakin piireissä Turo Tailorin tuotannon halveksiminen on pop, mutta minulla ei ole pahaa sanottavaa etenkään tästä takista. Irtotakeista ja puvuista en tiedä mitään enkä halua tietääkään.
Subscribe to:
Posts (Atom)