Jaujauu, taas on Suuren Alennusmyyntiraportin aika! Tätähän kaikki odottivat huulet sinisinä ja posket punaisina!
Ensimmäiseksi matkani suuntautui Herrainvaatehtimo-Pukuliike Citymarketin miestenvaateosastolle. Eikä kuulkaas pidä ollenkaan väheksyä Herrainvaatehtimo-Pukuliike Citymarketin miestenvaateosastoa, sillä sieltä olen tehnyt moniaita löytöjä joiden hinta-laatusuhteeseen eivät Saapasmaan designereiden kuteet yllä vaikka alennusprosentti olisi yhdeksänkymmentä! Eikä Sitari pettänyt tälläkään kertaa: Mukaan lähti yksi lyhythihainen oleilupaita about kuuden euron hintaan sekä kympin maksanut korkeakauluksinen neule. Ja siinä on vetoketjukin ja kaikki, ihan suuren maailman tyyliin! Ai niin, ja ostinhan minä vielä piponkin. Oikein suomalainen pipo suomalaiseen päähän, valmistaja joku Nevertex vai mikä se oli, hinta 15,95. Mistäs sitä koskaan tietää koska tulee pakkanen. Supertulivuori voi räjähtää vaikka huomenna ja sitten tulee monen vuoden talvi ja tuhkaa sataa taivaalta, on meinaan syytä olla varautunut mokomaan laadukkaalla pipolla.
Seuraava pysäkki oli Kappahl. Sieltäkin löytyi oleskelupaita, oikein hyvä ja sininen. Mutta Cara Fashionista ei sitten löytynytkään mitään, siellä on joskus ollut ihan asiallisia nahkarotseja mutta nyt oli vain polyuretaanirotseja, hyissatanas. Ja niin kalliita farkkuja että riitti kun niistä näki hintalapun.
Seppälästä oli tarkoitus ostaa musta T-paita koska siellä sattuu olemaan oikein helkkarin hyviä mustia T-paitoja. Ekana en kumminkaan meinannut löytää koko paitoja kun ne oli tungettu jollekin snadille hyllylle karmivanväristen riepujen välittömään läheisyyteen, jolloin aistini diskomfortoituivat. Mutta löysinpäs ne sitten kuitenkin ja pinosta yhden S-koon paidan jonka otin mukaani, hinta 12,95. Se ei kylläkään ollut minkään sortin halvennuksessa mutta niin hyvästä paidasta voi maksaa normihinnankin.
Riksun Moda Laakson miestenosasto oli muuttanut alakerrasta (ko. tila oli kokonaan suljettu) yläkertaan, kutistunut kuin entinen lintu maailmanlopun edellä ja vaikutti myös potevan keskimääräistä vakavampaa verenvähyyttä. Kauan en jaksanut siellä pyöriä vaan lähdin pois, niin kiirellä että unohdin käydä apteekissa. Mutta se nyt ei oikeastaan kuulu tähän saagaan.
Eli neljä paitaa ja yksi pipo. Paitapainotteisuus ei ollut mikään ylläri mutta snadi harmi, en minä odottanutkaan löytäväni farkkuja tai muita julkisilla paikoilla käytettäviksi sopivia housuja, mutta olisi ollut mukava saada messiin edes yhdet ns. olohousut. Niille kun on aina tarvista... Mutta ilmeisesti jossain laissa on määrätty, että Suomessa saa myydä vain mustia tai harmaita verkkareita tai collegehousuja ja sensellaisia - paitsi erittäin harvoin myönnettävällä poikkeusluvalla, jolloin tummansininenkin on sallittu. Mustat, harmaat ja sinisetkin kyllä kelpaisivat hätätilassa, mutta sitten tulee eteen koko-ongelma. S-kokoiset olohousut tuntuvat tässä maassa olevan harvemmassa kuin kanan hampaat, varsinkin jos niistä ei ole valmis maksamaan viittäkymppiä. Mihinkä hittoon ne kaikki oikein joutuvatkaan?
Semmoiset alet oli tällä kertaa, katsellaanpa sitten joulun jälkeen taas tarjontaa. Joko marmatuksen kera tahi ilman!
No comments:
Post a Comment