Nyt vedän käteen... HANSKAT

Ensinnäkin kiitos Old Reinolle inspiraatiosta otsikkoon ja sitten asiaan. Niin, hansikkaat, nuo ihmiskäsiä verhoavat, usein huomiotta jäävät pikku ystävämme joita saksalaiset nimittävät "käsikengiksi", hulluja kun ovat! Tässä nyt on kahdet eksemplaarit omasta hanskalokerosta.

Punavalkoiset ajohanskat ovat merkkiä Hungant ja maksoivat Amazonissa toimituskuluineen hitusen yli yhdeksänkymppiä. Hungant on kotoisin Romaniasta, mutta hanskat on mukana seuranneen lappusen mukaan valmistettu suomalaisesta peurannahasta. Lapussa kerrotaan myös että Suomi on tunnettu peuroistaan, joita kutsutaan "metsän prinsseiksi". No, oli sen asian kanssa miten oli, ajohanskat ovat todella jees pidemmillä reissuilla - etenkin jos sormien ja kämmenten iho on OCD:hen liittyvän käsienpesuvimman raastama kuten allekirjoittaneella. Nämä eivät tunnu olevan laaduttomimmasta päästä, eikä tuolla hinnalla tietenkään pitäisikään.

Punaruskeat lampaannahkahansikkaat ovat Armani Collezionin kiinalaista tuotantoa. Niiden vuori on myöskin peräisin lampaasta, joka on hiukan ongelmallinen juttu sillä OCD:n lisäksi vaatimattomalla vaatekirjeenvaihtajallanne sattuu olemaan villa-allergia. Kovin pitkiä yhtäjaksoisia rupeamia niitä ei siis viitsi käyttää, mutta ovatpahan sentään helkkarin hienot ja lämpimät. Tässä on nyt ollut yli parinkymmenenkin asteen pakkasia, eikä käsiä ole vielä näitä pitäessä paleltanut. Olenkin sitä mieltä, että jokaisen talvivarustukseen tulisi kuulua ehdat lämminvuoriset nahkahanskat. Ne ovat paitsi lämpimät, myös tyylikkäät ja näppärät (sillä nahka ei luista) sekä kestävät, jos ne on tehty kunnolla. Hyvä nahkahanskapari kestää vuositolkulla ja on loistava investointi. Mutta se on sitten tietenkin eri juttu, jos ns. omantunnonsyyt estävät nahkatuotteiden käytön.